HÄÄKYSELY vol. 1

Ajatuksena, teen tämän hääkyselyn nyt, vuoden päästä, sekä ihan hetkeä ennen häitä. Hauska nähdä, mitä on muuttunut melkein kahdessa vuodessa. Toivottavasti ei ihan kauheasti mitään :)

1. Kuinka monta vierasta? Ihan maksimissaan 80, toivottavasti hieman vähemmän.

2. Hääpaikka? Siitä en vielä toistaiseksi halua mainita sen enempää, katsotaan vuoden päästä asiaa uudestaan ;)

3. Kaasot/bestmanit? Kaasoiksi valitsin isosiskoni Mian, varaisosiskon Amandan sekä mun parhaan ystävän Sofian. Bestmanina Miskalla on meidän yhteiset ystävät Feba ja Tätsy.

4. Hääpuku (morsian)? En osaa tästä sanoa vielä oikeastaan yhtään mitään, olkaimeton ja muhkea helma. 

5. Hääkengät (morsian & sulhanen)? Converset tulee meille molemmille. Ja toivottavasti myös kaasoille ja bestmaneille myös.

6. Laukku? Iso haave olisi Louis Vuittonin "Eva" vaaleassa sävyssä, mutta katsotaan mihin budjetti venyy :)

7. Sormus? Tosi iso en tiiä vielä. En halua mitään kovinkaan ihmeellistä, valkokultainen sen täytyy olla.

8. Kampaaja? Kaasoni Amanda <3 Laittaa kaikki meidät tytöt näteiksi. PS. Amanda on maailman paras kampaaja, hän työskentelee täällä Turussa AAVA nimisessä liikkeessä. Suosittelen tsekkaamaan fb:sta, ja varaamaan aikaa ;)

9. Kampaus? Haha, tää menee kanssa siihen kastiin, ettei ole mitään käsitystä.. en ainakaan kokonaan halua kiinni missään nimessä!

10. Meikki? Amanda hoitaa senkin <3

11. Hääkimppu? Haluan paljon vaaleansävyisiä kukkia, ja jotain yhtä hieman tummempaa korostamaan kukkia. Mahdollisesti ainakin pioneja nähdään kimpussani.

12. Muut kukat? Miska ja bestmanit saavat vieheen muodossa morsiuskimpun "pääkukan", heittokimppu tulee erikseen, mutta muut kukat haluaisin juhlapaikan koristeluun hakea luonnosta.

13. Hääauto? Kysytään yhden tutun autoa, jos jostain syystä ei käy, niin täytyy keksiä jokin muu :) Lapsena haaveilin aina limusiinista, enää se ei kuitenkaan kuitenkin houkuttele

14. Kirkko? Pyritään saamaan Turun Tuomiokirkko, siitä olen aina haaveillut. Jos se ehtii mennä, niin sitten toisena vaihtoehtona on Mikaelin Kirkko. Mun on kuitenkin pakko saada Tuomiokirkko.

15. Kirkko-ohjelma? Me ei kauhean uskonnollisia olla, joten meille mieluinen on mahdollisimman nopea, mutta olisi hienoa saada joku, kenellä on hyvä ääni, laulamaan meille kirkossa <3

16. Häämarssit? Nämä on ihan auki, eikä niillä ole vielä mikään kiire. Prinsessa Ruususen on yksi lemppari, mutta täytyy pohtia, jos vaihtoehdoksi tulee se, että mahdollisuus valita joku "ihan oikea biisi"

17. Koristelu? Kesäisiä vaaleita värejä. Pääväreinä varmaankin valkoinen ja vaaleanpunainen.

18. Seremoniamestari? Eiköhän nuo meidän kaasot ja bestmanit hoida homman kotiin

19. Puheet? Pyydän äitiä sekä isää kirjoittamaan, pahoin pelkään vaan, että meidän isi kieltäytyy kunniasta. Miskan puolelta varmasti tulee ainakin yksi. Liikaa ei saa olla, ei kellään oo sitten enää kivaa :D

20. Istumajärjestys? Sen kummemmin sitäkään mietitty tietenkään vielä, pakollista tietysti tehdä, ettei ihmiset mene niin hassusti istumaan, ettei lopulta kaikki mahdu tms. Aluksi ajateltiin, että ei me sellaisia, mutta ehkä varmuuden vuoksi ihan hyvä olla se.

21. Bändi? Ei ole mitään päätetty vielä. Mun toive olisi, että juhlan alusta alkuiltaan bändi soittaisi, ja sen jälkeen dj saapuisi paikalle. Katsotaan tuleeko tässä raha esteeksi.

22. Häävalssi? Tätä en osaa vielä sanoa, jotain tanssitaan, mutta onko se valssia vai mitä, niin se jää nähtäväksi :D Oli mikä oli, me joudutaan turvautumaan ammattilaisten apuun tässä kohtaa, kun kumpaakaan ei ole siunattu millään tanssijaloilla!

23. Ohjelma? En halua mitään väkinäistä ohjelmaa, vaan rentoa ajanvietettä yhdessä parilla kolmella leikillä tms. Liian tarkkaan aikataulutettu ohjelma pilaa vaan äkkiä fiiliksen ja aiheuttaa stressiä.

24. Lahjatoiveet? Eiköhän meidän toive ole silloin puhtaasti raha, jotta päästään häämatkalle 

25. Hääkarkit? Meille tulee karkkibuffet, tai ehkä enemmän herkkubuffet

26. Valokuvajaa? Sander Vill (en vieläkään ymmärrä, miten niin nuori poika voi olla niin lahjakas!!)

27. Viralliset kuvat? Otetaan ennen vihkimistä kuvat, joissa nähdään ensimmäistä kertaa, sen jälkeen, kun mut on meikattu ja muutenkin laitettu. Ja juhlapaikalla meidän kuvaaja pysyy yömyöhään <3<3 

28. Pitopalvelu? Ei mitään hajua vielä!

29. Tervetuliaismaljat? Haluaisin Fresitaa, mutta mutta. Katsotaan, mitä Virosta tarttuu mukaan ;)

30. Menu? Vaikea sanoa vielä muuta kuin että seisova pöytä. Muutama erittäin hyvä lajike.

31. Juomat? Kaikki juomat noudetaan Virosta, niin alkumaljat, ruokajuomat kuin juomajuomat. Ruokajuomiksi haluan puna-, valko-, sekä roseviinin. Illan tarjottaviin lonkeroa, siideriä, kaljaa sekä juomasekoituksia muutamaa erilaista. Yksi mulla on kanssa haaveena, ja siitä mä olen melko varma, että sen toteutan: morsiamen shottibaari ;) 

32. Hääkakku? Koska me ei itse olla mitään kermakakkuihmisiä, ainakin vielä mennään sillä linjalla, että meille tulee "juustokakkubuffet", muutamaa erilaista juustokakkua

33. Iltapala? Tähänkin vielä vaikea sanoa, mutta hedelmiä ja juustoja voisi olla yksi hyvä vaihtoehto. Ja ehkä jotain hieman täyttävämpää kylkeen, ajatellen miehiä

34. Hääyö? Koska me halutaan krebata meidän vieraiden kanssa kelloa tuijottamatta, ei ole järkeä ottaa ainakaan mitään kallista hääsviittiä varsinaiselle hääyölle, niin meillä on ollut ajatus, että lähdettäisiin häiden jälkeisenä sunnuntai-iltana (15.7.2018) laivalle, josta sitten otettaisiin se sviitti

35. Häitä edeltävä yö? Toisaalta haluaisin olla Miskan kanssa yhdessä, toisaalta haluaisin olla kaasojen kanssa. Täytyy miettiä asiaa

36. Häämatka? Jenkkeihin tai Thaikkuihin haluttaisiin, katsotaan kuinka pitkälle päästään häälahjakassan kanssa ;D No ei vaan, katsotaan mihin päädytään

37. Kiitoskortit? Eiköhän ne laiteta menemään 

38. Kyltit tielle? Ne duunaillaan itse porukalla, sen enempää niistäkään vielä tiedä mitä niihin tulee. Sydämenmuotoiset kai. Sen näkee sitten :)

Mä

Tiedättekö sen, kun ihannoidaan jotain tiettyä. Että vain yksi ulkomuoto on periaatteessa oikea, ja jos sä et näytä siltä, sussa on vikaa. Et ole hyvä. Joidenkin mielestä. Mä olen elänyt tosi monta vuotta epävarmana periaatteessa, kuitenkin ajatellut samalla, että ihan sama, ei kiinnosta. Kuitenkin pieni pelko on ollut, uskallanko laittaa jonkin tietyn vaatteen, sopiiko se mulle tai onko se liian erilainen. Tai keksiikö joku mun kengistä jotain älytöntä? Sitten vain päätin lopettaa sen, ja alkaa olemaan juuri mä. En sen jälkeen enää pelännyt.

Meikkasin esimerkiksi aina todella varovasti, en ikinä uskaltanut käyttää sen kummemmin mitään värejä, ja hyvin harvoin uskalsin ylipäätään luomiin laittaa mitään. Ja jos laitoin, se oli harmaata, ruskeaa tai beigeä. Ihan älytöntä, nykyään käytän sinistä, punaista ja violettia. Kaikkea, mitä aina halusin kokeilla. Huuliin en uskaltanut myöskään laittaa useisiin vuosiin, muuta kuin väritöntä huulikiiltoa tai todella todella vaaleanpunaista huulipunaa. Siinä se. Lisänä ripsiväri ja eyeliner. Mahdollisimman vähän, jottei mikään herättäisi huomiota. 

Nykyään ihan arkenakin saatan levittää luomelle punaisen sävyn, joka todellakin näkyy. Ja saan siitä ihan sairaan hyvän mielen. Huulissa olen käyttänyt violettia, punaisen eri sävyjä, sinistä, ruskeaa ja ihan kaikkea, mitä ikinä mieleen tulee. En pelkää enää, ja se mitä kaikkeista vähiten pelkään nykyään: onko meikissäni jotain vikaa. Jos on, niin mitä sitten! Kenen maailman se kaataa, ei ainakaan mun. Toivottavasti ei sunkaan.

Tämä kuva, joka näkyy yllä, on samaan aikaan mulle hyvä muisto, mutta harmittaa katsoa tätä kuvaa. Se on otettu paria päivää ennen meidän ysigaalaa, ja mietin, uskallanko laittaa ripset kiinni itselleni. Pohdin ja pohdin, ja lopulta tulin siihen tulokseen, että perhana, kyllä mä laitan. Mutta tässä kuvassa näkyy mun kasvoiltani pettymys itseeni, että jälleen kerran mietin uskallanko. Ja samalla se ihan väritön meikki. 

Peruskoulun jälkeen hain itseäni ja paljon. Oli jotenkin vapautunut tunne, kun ei tarvinnut enää joka päivä nähdä samoja naamoja, niin uskalsin rohkeammin alkaa kokeilemaan. Tosin näille kokeiluille uhrasin hiukseni, kun halusin valkoiset hiukset... Ensimmäistä kertaa elämässä aloin värittämään kulmia, sekä luomille ilmestyi muutakin kuin lähes huomaamattomia värejä. Olin ylpeä itsestäni, tosin en enää ole, kun katsoo kolmen vuoden takaisia meikkaustyylejä. Kai ne kuuluu siihen ikään, mutta mutta.

Hankin pidennykset, hankin tatuoinnin. Mikään ei kuitenkaan vieläkään tuntunut täysin omalta ja oikealta, enkä tiennyt mitä pitäisi tehdä. Samaan aikaan nousin hetkellisesti julkisuuteen, ja pääni oli tosi pyörällä. Tämä varsinkin oli vaikeaa aikaa, kun piti antaa haastatteluja, mutta oma ulkonäkö ei miellyttänyt yhtään. Nyt kun katsoo vanhoja kuvia, niin voin ihan hyvällä omatunnolla todeta, olin sievä tuolloin. Kunpa olisin tajunnut sen silloin.

Tatuointeja olen aina ihannoinut ja rakastanut, joten se oli ihan selvä, että niitä haluan jossain vaiheessa. Ajankohta oli hieman epäselvä, mutta 2013 syksyllä tarjoutui mahtava mahdollisuus saada toinen tatuointini (tämän lisäksi ranteessani on pieni teksti). Tartuin tilaisuuteen ja ruusut iskettiin ihoon. Olin niihin todella tyytyväinen ja olen edelleen, nuo ruusut jos jotkut ovat kuvanneet mua, jo kolmen vuoden ajan <3

Tänään olen siinä tilanteessa, että uskallan olla mitä haluan. Ja teen mitä teen. Ja se näkyy. Kokeilen rohkeasti eri värisiä hiuksia, erilaisia värillisiä meikkejä ja nautin siitä. Nautin siitä, kuka olen. Sitä, miksi olen kasvanut. Kunpa olisi helppoa kertoa, kaikille nuorille, joilla on murheita itsensä kanssa, että vielä se helpottaa, ja se on paljon itsestä kiinni. Rakastakaa itseänne, se on vähintä, mitä te olette ansainneet :)

Sydämeeni joulun teen

Blogin otsikko on lemppari joululauluni, mutta se on myös ryhmä Facebookissa. Suosittelen kurkkaamaan, mikäli sieltä löytyy muitakin joulufaneja. Tämän päivän nopea siivous päättyi siihen, että pyysin Miskaa hakemaan kellarista meidän joulukoristeet, ja nyt osa niistä luo tunnelmaa täällä meillä.

Juuri nyt on arjen täydellinen ja kaunis hetki: istun kirjoittamassa tätä tekstiä pöydän ääressä ja kynttilöiden valo loistaa ympäri meidän olohuonetta, ja niistä tulee äärettömän hyvä tuoksu. Juuri nyt, mulla ei ole mikään älytön kiire tehdä mitään, vaan voin nauttia hetken tässä aivan rauhassa. Koska rakastan joulua näin paljon, aluksi mietin, mitä jos meidän häät olisivat jouluteemalla. Olisi lunta ja punaista väriä.

Sitten heräsin todellisuuteen, että todennäköisesti on vain asfalttia ja hiekkaa näkyvissä silloinkin, niin emme pääsisi nauttimaan kunnolla. Sen vuoksi luotamme nyt kesään! Haluaisin kyllä löytää blogin/blogeja, joissa vietetään talvihäitä, sillä kiinnostaisi kyllä kovasti nähdä, miten kaikki tapahtuu. Ja varsinkin, jos niissä on jouluteema!

Saa naapurit ihmetellä, kun parvekkeelle on ilmestynyt jääpuikot sekä ikkunaa koristaa joulutähti ;) Huomisillaksi haen kaupasta glögiä, jotta pääsee vielä oikeasti siihen ihan oikeeseen fiilikseen. Jos tosiaan tiedät blogeja, joissa vietetään talvihäitä, kerro mulle, miten löydän sinne. Kiinnostaa niin paljon!

Meille kirjoitettiin runo. Itku tuli, kun tämän ensimmäisen kerran luin. Niin kaunis! Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Facebookissa Maria Vakkurin runoihin :) 

Meidän tarina

Luonnollisin tapa aloittaa tämän tyylinen blogi, on mielestäni kertoa, miten kaikki alkoi. Me tapasimme lokakuussa 2013. Kotibileissä, mä tulin mun parhaan ystävän kanssa ja Miska oli taas tullut omien kavereidensa kanssa. Mä tunsin sieltä ainoastaan ystäväni Sofian, joten oli vähän orpo olo. Sillon en sen enempää kiinnittänyt huomiota Miskaan, pari sanaa vaihdettiin ja that's it. 

Koitti kuitenkin jälleen seuraava viikonloppu, ja taas mietittiin, mitä tehdään, mihin mennään. Sofian kanssa tietysti. Paikka oli sama, kuin edellisenä viikonloppuna. Tällä kertaa kuitenkin löydettiin Miskan kanssa heti yhteinen sävel, ja juteltiin paljon. Jossain vaiheessa siirryttiin parvekkeen puolelle rauhassa juttelemaan, ja siellä hetken päästä vaihdettiin ensimmäinen pusu. Se oli tosi nopea, molemmat säikähti, että toinen ei halunnutkaan ja se jäi siihen :D Ja heti tämän jälkeen parveke täyttyi jo muistakin ihmisistä.

Kuitenkin heti seuraavana aamuna, kun molemmat oli heränneet, alettiin vaihtamaan viestejä. Kuitenkaan ei tavattu vielä, ja muistan itse useaan kertaan miettineen, että mahtoiko tämä nyt kuitenkaan olla mitään, vai oliko ihan turha homma. Kuitenkin, perjantai koitti taas, ja me kokoonnuttiin meille viettämään viikonloppua kavereiden kesken. Myös Miska saapui mukaan vähän myöhemmin. Jännitti, ihan älyttömästi. Muistan ikuisesti sen hetken, kun Miska istui mun viereeni keittiönpöydän ääreen, ja mun sydän pamppaili tuhatta ja sataa. Juteltiin kuitenkin vain porukalla siinä, eikä sen kummempaa. 

Myöhemmin illalla hengailtiin hetki ulkona koko porukka, me eristäydyttiin hetkeksi muista juttelemaan, ja silloin pussattiin toisen kerran. Se oli jo aika paljon onnistuneempi kerta, eikä kummankaan tarvinnut miettiä, halusiko toinen vai ei. Siitä se hiljaksiin lähti.. tai en mä edes tiedä, oliko se niin hiljaksiin. Siitä alkoi vaihe, jolloin Miska tuli joka päivä meille. Ja ensimmäiset pari viikkoa mä jännitin aina kuin hullu, kun Miska oli tulossa meille. Aluksi tosiaan hengailtiin todella paljon meillä, mutta koitti sekin päivä, kun pääsin tapaamaan Miskan äidin. Heidän isukki oli silloin töissä. Se meni ihan hyvin, enkä edes onnistunut mokaamaan mitenkään :D

Meidän seurustelu oli ihan tavallista, mutta kuitenkin täysin uutta meille molemmille. Kyseessä oli kuitenkin meidän molempien ensimmäinen vakava parisuhde <3 Oltiin kuitenkin vasta 16-vuotiaita, kun alettiin seurustelemaan. Näin me kasvettiin yhdessä aikuisiksi.. tai ainakin melkein aikuisiksi.

Kihloihin mentiin vuoden seurustelun jälkeen. Silloin se oli meille enemmän lupaus olla toisen kanssa, eikä mitään avioliittoa silloin mietitty tosissaan. Se haudattiin vielä pitkäksi aikaa, luvattiin katsoa asiaa joskus miljoonan vuoden päästä. 

Tässä meidän tarina lyhyesti.. kuten jo aikaisemmin sanoin, meiltä tai multa saa aina kysellä, mikäli joitain kysymyksiä ilmenee. Vastaan enemmän kuin mielelläni :)

Kuka mä olen

Mä olen Eveliina! Asun Turussa yhdessä avopuolisoni Miskan kanssa, ja meidän nurkissa pyörii kaksi koiraa sekä yksi kissa. Mä opiskelen pintakäsittelijäksi (eli suomeksi sanottuna: maalariksi) ja Miska valmistui rakennusmieheksi keväällä. Meillä on yhteinen tavoite, että kun mä valmistun, aletaan tekemään hommia yhdessä. Meillä on  myös yhteinen "julkinen salaisuus", sillä me mennään naimisiin kesällä 2018. Tulevat häät myös innosti bloggaamaan, sillä on helpottavaa tietää, että nyt on paikka, mihin voi laittaa ajatuksia ja ideoita ylös.

Bloggaamassa en oo ensimmäistä kertaa, mulla on itseasiassa aiemmin ollut yhteensä varmaan parikymmentä blogia... ei oo vaan jotenkin aiemmin lähtenyt, nyt uskon, että kun pääaihe on mieluinen, niin tekstiä ja intoa riittää. Tämä ei siis ole hääblogi, vaan tarina meidän elämästä, joka sisältää paljon hääjuttuja, mutta ei tarvitse ihmetellä, jos välillä täältä löytyy muutakin kuin valkoisia röyhelömekkoja tai kukkakimpun kuvia. 

On jotenkin vaikea nyt tähän postaukseen lähteä kirjoittamaan mitään sen kummempaa, eiköhän paremmin me ja meidän häät tule tutuksi, kun tästä hieman pääsen vauhtiin.. alkuun tahti saattaa olla taas aikamoinen, yrittäkää kestää ja pysyä perässä, mutta eiköhän se siitä tasaannu :) Mulle saa laitella kysymyksiä, jos sellaisia mieleen tulee! Muokkailen blogin ulkonäköä nyt alkuun, joten välillä saattaa näyttää vähän hassulta, yrittäkää olla välittämättä!